Järviseudun Pallokerho ry.

Nopeus

Nopeuden vanha määritelmä – nopeus on voimaa, jota taito hallitee – kuvaa hyvin taidon merkitystä nopeuden osatekijänä. Lihasten sisäinen ja lihasten välinen koordinaatio vaikuttavat suuresti siihen, kuinka lihassolujen tuottama supistusvoima saadaan muutettua nopeaksi liikkeeksi. Lihasten sisäisellä koordinaatiolla tarkoitetan esimerkiksi sitä, miten takaosan eli hamstring-lihasten yläosan kykenee lyhettymään sulkumerkki(=toimivaan konsentrisesti) ja alaosa pitenemään(=ja toimivaan eksentrisesti) samanaikaisesti ponnistuksen tai esimerkiksi luistelu potkun aikana. Vastaavasti lihastenvälisellä koordinaatiolla tarkoitetaan agonisti- ja antagostilihasten kykyä supistua sekä rentoutua vuorotellen. Esimerkiksi pituushypyn ponnistuksen lonkankoukistajien aktivoituessa tulee pakaran ja hamstrim-lihaksiston vastaavasti rentoutua, jotta liike olisi nopea. Em. syistä monipuolisten liikemallien ja motoristen taitojen opettelu lapsuudessa tukee nopeuden kehittymistä myöhemmissä ikävaiheissa. Hyvä liike koordinaatio helpottaa lajiomaiset taidon ja nopeuden kehittymistä. Mitä nuorenpann hyvä liikekoordinaatio on hankittu, sitä aikaisemmin voidaan aloittaa lajin omainen nopeus harjoittelu, mutta ilman monipuolista harjoitustaustaa lajin omaiseen harjoitteluun eteneminen voi rajoittaa nopeuden kehittymistä kasvu pyrahdyksen yhteydessä.


Tässä osiossa nopeudella tarkoitetaan erityisesti juoksu / luistelu-, kiihdytys- ja liikkumisnopeutta. On kuitenkin tärkeää huomioida, että urheilija on nopea vasta, kun hän on nopea lajisuorituksessaan. Hän ei välttämättä ole nopea lajisuorituksessa vaikka pärjäisikin loistavasti suorassa juoksussa (luistelussa) ja nopeustesteissä. Ollakseen nopea, pelaaja tarvitsee juoksu (luistelu)-, kiihdytys- ja liikkumisnopeuden lisäksi myös muun muassa ketteryyttä, nopeustaitavuutta, reaktionopeutta ja ajattelunopeutta.

 

NOPEUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

1. Nopea lihassolusuhde

2. Lihasvoima

3. Nopeiden motoristen yksiköiden tehokas hermotus

4. Kimmoisuuden hyödyntäminen

5. Suorituksen rentous

6. Nivelten liikkuvuus

7. Juoksutekniikka (Luistelu)

 

NOPEUDEN LAJIT

Nopeus jaetaan liikenopeuteen, räjähtävään nopeuteen ja maitohapottomaan nopeuskestävyyteen. Liikenopeudella tarkoitetaan nopeaa siirtymistä paikasta toiseen ja nopeuden säilyttämistä liikkeessä. Räjähtävällä nopeudella tarkoitetaan lyhytaikaista, yksittäistä ja mahdollisimman nopeaa liikesuoritusta. Maitohapollinen nopeuskestävyys on kykyä palautua nopeasti lyhytkestoisista ja maksimaalisista nopeussuorituksista.

 

NOPEUSHARJOITTELU

Nopeuden tiedetään olevan vahvasti periytyvää. Tämän takia biologisten rakennemuutosten aikaan saaminen on helpointa hyvin varhaisessa vaiheessa lapsena. Lasten nopeusharjoitteluvaiheen laiminlyöntejä on vaikea kompensoida aikuisena. Alle kouluikäisten leikinomaisen harjoittelun tulisi aina sisältää nopeusosia. Juoksuliike ja nopeus kehittyvät havaittavasti 6-7-ikävuoden välillä. Tällöin lapselle tulisi antaa mahdollisuus vapaaseen juoksemiseen ja liikkumiseen niin sisä- kuin ulkotiloissakin. Tässä ikävaiheessa lapsi nauttii juoksemisesta. Nopeusharjoittelussa tulisi kiinnittää huomiota matkan pituuden ja toistomäärien oikeaan valintaan. Kovimmalla juoksuteholla suoritettujen matkojen tulee olla lyhyitä ja harjoitteiden vaihtelevia. Nopeusharjoittelua ei myöskään kannata tehdä väsyneenä. Kun kroppa on palautunut edellisistä harjoituksista, hyvän alkuverryttelyn jälkeen saadaan nopeusharjoittelusta eniten hyötyä irti.

HUOM!! Nopeusharjoitteet kannattaa mahdollisimman usein yhdistää reaktiokyky- ja valintareaktiokykyharjoitteiden kanssa.

Alle kymmenen vuotiaiden nopeusharjoitteluun soveltuvat erilaiset viesti- ja kilpajuoksut, hippaleikit, reaktio- ja lähtöleikit ja hyppyjä sisältävät leikit. Myös nopeusharjoittelua voidaan toteuttaa pelinomaisemmin harjoitteilla, joissa kaksi pelaajaa kisaavat kaksinkamppailupallosta 1v1-tilanteessa.

Juoksunopeus on yhtä kuin askeltiheys kertaa askelpituus. Alle 12 vuotiaiden nopeusharjoittelussa keskitytään lähinnä askeltiheyden kehittämiseen. Askelpituuteen liittyvä juoksunopeus kehittyy parhaiten 12-15-vuotiaana. Sekä askeltiheyden että askelpituuden harjoittelussa hyviä apuvälineitä ovat askeltikkaat ja muut tarvikkeet, joilla pystytään määrittämään sekä vaihtelemaan askeltiheyttä ja pituutta.